Tänään leikkasin itselleni mustasiipiset linnut talteen Helsingin Sanomien etusivulta ja piilotin ne päiväkirjan sivujen väliin lentämään. Uskonnonkokeeseen mulla oli liikaa asiaa ja omia mielipiteitä, siteerasin säekaupalla kemikaaleja ja unohdin tahallani yhden kolmasosatehtävän ja vahingossa toisen ja kolmannen joista ensimmäisen tein kesken viimeisen tehtävän, koska tajusin unohtaneeni sen. Se kolmas oli ylimääräinen niille, jotka ei olleet yhtä hitaita kuin minä ja siksi se ei ehkä ollut pakollinen. (Haluaisin silti lisäpisteitä.)
Hiukset, jotka näyttävät vähän siltä, että äiti on saanut päättää mallin. Uusi musta joka on melkein yhtä tumma kuin niiden korppien siivet paransi tilannetta hieman ja minä koetan epätoivoisesti oppia hengittämään potta päässäkin. Se emopoikatyttö, joka asuu mun vartalossa on hivenen eri paria tämän pikkuisen vauvan kanssa, mutta eipä voi mitään.
Olisin toivonut, että Suomi olisi jättänyt voittamatta sen maailmanmestaruuden. Oltaisiin selvitty paljon vähemmällä metelillä. (Uskonnonopettaja avaa iltalehden Smart Boardille kesken kokeen, ja mä vain ikävoin sinne, missä kaikissa luokissa oli älytaulu jota kaikki osasivat käyttää, eivät vain tuollaiset epäasialliset sedät. Ne pelaavat sillä xboxia ensi viikolla, ajattelin olla sairaana.) Ne kolme tyttöä, jotka ovat kauniita ja hyvin onnistuneita, tulivat sinivalkoisissa paidoissa kouluun ja lauloivat kovaan ääneen IHANAA LEIJONAT IHANAA mä haluan sulaa, liueta kuplien ja poksahdellen pois ja kadota ihan kokonaan.
42 on elämän tarkoitus. Kiitos Kata kun sait mut muistamaan sen tuolla kommentillasi.
Suomi kyllä saisi voittaa kuinka monta kertaa tahansa, jos ihmiset osaisivat käyttäytyä hiljaisemmin. Talossamme naapurien äänet kuuluvat liian hyvin ja jatkuva karjunta ei sinänsä auttanut minua saamaan unta. Onneksi ne taisivat viimein kahdentoista aikoihin lähteä torille ilmaisemaan itseään kaltaistensa seuraan. (arvostukseni ihan paistaa läpi)
VastaaPoistaMeille ei valitettavasti tule Helsingin Sanomia. Kun tuli, muistan itsekin leikanneeni sieltä jotakin joskus. En ole varma.
Kerrothan sitten, kun minulla on taas syytä odottaa postiluukun edessä?
Adams on jotain niin huippua, tai ainakin Hitchhiker's Guidet. Haluan palavasti oppia puhumaan ja ymmärtämään englantia niin että voi tajuta ne kirjat ja nauraa vielä lisää. Olen lukenut puolitoista ensimmäistä niistä, aivan loistavaa.
VastaaPoistaOh no, not again.
Paperinukkeprinsessa, mä kyllä kannustin Ruotsia muutenkin, ihan vain provosoidakseni. Henkilökohtaisesti jääkiekko ei kyllä edes kiinnosta kamalasti, mutta onhan se kivaa olla aina eri mieltä kuin kanssaeläjät. Ei se Suomen voitto kyllä liikuttanut edes syvällä sydämmessä. Meilläkin tuola hengas vielä kolmen aikoihin porukkaa bailaamassa, yritä siinä sit nukkua. Kerron mä, kunhan sellainen päivä tulee. (Oon huono enkä vaan osaa kirjeillä.)
VastaaPoistaKata, tasan samaa mieltä vaikka olenkin lukenut vain ensimmäisen heheheh ja senkin joskus puolihuomaamattani niin, etten muista kuin (oletettavasti) tärkeimmät asiat.